LYHYESTI: Turvallisesti perillä. Iso ja mukava kämppä yliturvallisessa ja kivassa ympäristössä, huomenna kaupungille.
PITKÄSTI: Tässä matkablogissa puidaan juttuja täältä useamman itärajan takaa. Anna ja minä molemmat fiilistellään tänne, mutta jonkinlaisesta yllekirjoituksesta näkee, kumpi on missäkin postissa äänessä.
Ihan lyhyesti matka Hki-Shanghai: Lennettiin Lontoon kautta. Kolme tuntia sinne, 11 sieltä tänne. Tietysti Briteissä oli reilun viiden tunnin tauko, jonka aikana piti käydä katsomassa, ovatko benit ja abbeyt vielä paikoillaan.
Tulos: Heathrow’ check-iniin jonon ohi reilu minuutti ennen sen sulkeutumista. Sitten 30 metrin turvatarkastusletkan ohi, hullu sekoilu pitkin terminaalia ja lopuksi koneeseen 6 minsaa ennen porttien sulkeutumista.
Virgin Atlantic näytti selkänojissaan kivoja leffoja. No porn, though.
Saapuminen Shanghaihin jänskätti. Paikallisen työnantajan kuski haki meidät kentältä noin aamuysiltä paikallista aikaa (+ 5h Suomen aikaan) ja vei asunnolle. Ei ollut mitään ennakkotietoa kämpän sijainnista, koosta tai muustakaan laadusta. Yllätti positiivisesti.
Plussat: Noin 100 neliötä parketoitua lattiaa, neljä huonetta ja kaksi kylppäriä. Alle 100 metriä metroasemasta, mutta silti vartioitu taloyhtiö ja muutenkin jollain tavalla eriä, kuin stadissa näkee näin lähellä pysäkkiä.
Miinukset: Paikka jumalattoman paskainen ja seinissä kolme lautasen kokoista reikää, jotka on paikattu teipillä. Lämmin vesi ei vielä kulje, koska kaasusopimus on unohtunut isänniltä. Nurkissa mielikuvituksellisia kuolleita öttiäisiä.
Ensi töiksemme lähdettiin ostamaan siivousvälineitä. Asunnossa on ilmeisesti asuttu kengät jalassa, joten lattia pestiin kahdesti, ja vieläkin irtoaa noen tapaista likaa. Toisessa vessassa lattialla lasinsiruja, toisen viemäri tukossa hiuksista. Jynssäsin älasti jälkimmäistä kylppäriä vajaan tunnin. Nyt siellä voi olla.
Meidän kämppä nuolella. Ainakin melkein. Oikeasti se on vastaava, mutta yksi vasemmalle. Ei mahtunut kuvaan.
Metroaseman yhteydessä on Shanghai Legend -niminen ostoskeskus, jossa on valehtelematta yli 30 ravintolaa. Pizza Hutista kalansilmäkeittiöihin. Käytiin (lol) Starbucksissa ostamassa länsimaista appelsiinimehua (kulttuurishokki oli tarpeeksi kova ilmankin), ja törmättiin samalla pariin jenkkiin ja kiinalaiseen nimeltä ”Rocky”.
Vittu “Rocky”. Siistiä. Todella kivaa jengiä, vaihdettiin numerot. Tästä edespäin Rocky auttaa meitä hädässä.
Rocky rupesi työstämään Annaa ripeästi.
syyskuu 22, 2007 kello 2:35 ip
Moi Juhani ja Anna, odotamme teidän voittavan ruoanlaittokisan, sillä kaikki muuthan ovat liian diplomaattisia tehdäkseen niin! Go team go!
Taifuunikuvauksesta päätellen meillä Hgissä on myrskympää juuri nyt. Kaikki on suhteellista, täältä katsottuna näytti vähän eriltä… Hyvä että teknialaiset ja muut työtoverit pitävät teistä huolta :)
Haleja Hakiksesta!