Mao on hengiltä! Osa 1/2. Tiistai-lauantai, 2.-6.10.2007 (Juhani)

LYHYESTI: Nähtiin Kiinan muuri, Maon ruumis, Beijing Zoo ja kaikenlaista muuta pakollista turistikrääsää kuten Forbidden City, Summer Palace, Taivaallisen rauhan aukio jne. Peking on ihan erilainen paikka kuin Shanghai. Perinteisempi ja rauhallisempi.

PITKÄSTI:

Laitan nyt Pekingistä vain ekan osan. Huomenna tulee toinen puolisko.

(Kiva, kun jaksatte lukea :) Ja ton pohjaan siihen, että statsien mukaan tätä blogia selaa aina yksittäisen uuden postin tullessa jopa 90-130 ihmistä. Hiljaisinakin päivinä monta kymmentä kävijää. Todella ihmeellistä. Joku voinee kertoa kommenteissa, mistä tollanen harha tulee? Käsittääkseni aktiivisia lukijoita on joku 30, mutta kun ei noi WP:n statsimasiinatkaan ihan älyttömän tyhmiä pitäis olla.)

Mutta asiaan. Taas kerran mennään kuvilla. Kohta nää kollaasit varmaan alkaa vaihtua vähän tavallisempaan kirjoitteluun, kun on enimmät nähdyt nähty ja esitelty. Mahdollisina matkakohteina pidetään vielä esim. Nepalia ja Singaporea, mutta saa nähdä, mitä saadaan aikaan. Matka alkoi menemällä lentokentälle maailman nopeimmalla, saksalaisvalmisteisella Maglev-junalla. Matka kesti 8 minuuttia, autolla menee 40. Crappy video:

Mun ruudulla tuo näkyi varsin hyvin, mutta YouTubessa ei. Eli nopeusmittaria kuvataan alussa ja lopussa. Se näyttää ensin 400 km / h, sitten 430 km / h.

Perillä päästiin hotelliin, joka oli puutarhatyyppinen ja tosi kiva.

Hotellin sisäpihaa.

Varsin edukas, kun kyseessä oli kuitenkin National Holiday Week, joka on siis ihan koko maassa loma kauppoja ja tollasia lukuun ottamatta. Paikalliset lähtevät isoista kaupungeista usein ulkomaille, mutta meille se ulkomaa oli Peking, jossa oli miljoona muutakin turistia. (Tai siis reilusti yli miljoona. Käytinpä kerrankin tota kliseetä alakanttiin.) Siksi oli ihme, että saatiin tämä neljän tähden hotelli neljäksi yöksi ja lennot yhteensä hintaan 250 e /nokka. Paikallisetkin ihmetteli diiliämme, joten onnea oli. Teknian Annie järkkäsi jonkun paikallisen ebookersin kautta.

Ensimmäisenä iltana päädyttiin heti käymään Taivaallisen rauhan aukiolla ja portilla, jossa roikkuu jumalaton Mao-taulu.

Miumaumou.

Seuraavassa on muutama erilainen kuvakooste. Aluksi Kielletty kaupunki, joka on siis tuon Mao-portin takaa lähtevä jumalattoman kokoinen “entisajan” keisarillinen kaupunki, jonne pyrkivältä turistilta olisi vielä 100 vuotta sitten leikattu pää pois ja kysytty sitten syytä visiittiin.

Näkymä parvekkeelta. Yritän tässä nyt vain todistaa, että turisteja oli ja itketti.

Lisää kaupunkia. Ymyröitynä temppeli, jonne päätimme suunnistaa heti tulkittuamme sen idylliseksi rauhan tyyssijaksi.

Tässä taas on näkymä tuosta samaisesta temppelistä Kiellettyyn kaupunkiin päin, eli juuri sinne, mistä edellinen kuva on otettu. Sää näyttää muuttuneen hurjasti, mutta harha taitaa johtua saasteista. Ja on siinä kuvateknisiäkin syitä. Mutta vain noin tunti on väliä otoksilla.

Sitten hiukan paikallisten ihmisten potretteja. Human interestiä, juunou.

Vanha mies lepuuttaa jalkojaan Forbidden Cityssä.

Nainen pahistelee kameraan samoilla nurkilla.

Mies kuuntelee toista tarkkaavaisena kylän porteilla.

Pikkutyttö ryöstää Beihai-puistossa istujat.

Useimmat paikalliset lapset ovat minua nuorempia.

Sitten pari geneeristä matkamuistokuvaa:

Beihai-puistoa. Käytiin myös huipulla näkyvän tornin kupeessa. En jaksa selittää näiden kaikkien historiallisten monumenttien taustoja, mutta tuonkin sisällä on jonkinlainen buddhapatsas.

Eläintarhan viereen olivat päättäneet pystyttää pienen kissapatsaan. Paljastetaan kai joskus toiste.

Ja saman eläintarhan kartta. Syy tän esittelyyn on noi kissapedot. Miksi ne näyttää siltä, kuin kokisivat kuvanottohetkellä asteen epämukavaa yllätysseksiä?

jatkuu huomenna. Silloin Kiinan muuria, Pekingin ankkaa ja kaupungin paras ravintola.